Kuusi kuukautta maailmalla (ja Quebec City kuvina)

Puoli vuotta. Se on pieni ikuisuus, mutta samaan aikaan tuntuu että lähdöstä olisi vain hetki.

Käytiin viikonloppuna 3.-4.3. host momin ja siskon kanssa Quebec Cityssä (Quebecin provinssin pääkaupungissa), kaikki kuvat tässä postauksessa on siltä reissulta

Jokainen vaihto-oppilas on varmasti kuullut lauseen "It's not a year in your life, it's a life in a year" ("Se ei ole vuosi elämässä, vaan elämä vuodessa"). Mä lupaan, että ajattelin vielä puoli vuotta sitten, että eihän toi nyt voi olla totta, pelkkää kaunistelua ja liioitteluja... Ja tässä sitä nyt ollaan.
En mä enää koulussa tunne olevani "se uusi vaihtari Suomesta", en mä enää puhu "mun host perheen kodista". Westmount High on mun koulu ja tää on mun kanadalainen koti.
Mä pärjään koulussa hyvin (keskivertoa paremmin) vaikka englanti ei olekaan mun äidinkieli. Mulla on kavereita, mulla on harrastuksia. Mä kuulun tänne. Tulee olemaan hankalaa lähteä täältä neljän kuukauden päästä. Suomesta oli helpompi lähteä, kun tiesin, että tulen palaamaan sinne pian.

Montmorency falls (jotka on muutes 30 metriä Niagaran putoksia korkeammat) oli kyllä henkeäsalpaava näky.

Jos joku nykyinen tai tuleva vaihtari tätä lukee, en halua antaa väärää kuvaa. En mä väitä, ettei joskus olisi huonoja hetkiä. Etten mä joskus itkisi mun suomiaksenttia ja haluaisi jäädä kotiin nukkumaan kouluun lähtemisen sijasta. Kyllä niitäkin hetkiä on. Mutta joulun jälkeen jotain muuttui ja nyt mä tunnen olevani osa porukkaa täällä.
Kavereiden saaminen ei ole ollut mulle helppoa. Voisin sanoa, että siinä meni kolme kuukautta, ennen kuin oikeasti sain hyviä kavereita. Eikä vieläkään ne kaverit aina tunnu ottavan mua tosissaan juurikin sen aksentin takia, enkä tiedä suurinta osaa inside jutuista vuosien varrelta yms.
En tiedä jos ketään kiinnostaa, mutta voisin tehdä myöhemmin postauksen mun vinkeistä tuleville vaihtareille ja kirjoittaa vähän enemmänkin siitä mitä tekisin toisin, jos pääsisin tästä sen viitisen kuukautta takaisin ajassa.

Kokonaan jäästä tehty hotelli, La Glace Frontenac, johon pääsi vierailemaan sisälle.

Helmikuun lopussa tapahtui yksi asia, joka nostatti mun motivaatiota koulunkäyntiä suhteen erittäin paljon. Mä pääsin mukaan meidän koulun musikaaliproduktioon! Tiesin tästä produktiosta jo vuoden alussa, kun heillä oli koe-esiintymiset, ja olin varma että mun tilaisuus oli menetetty, koska en mä ole tarpeeksi hyvä laulamaan englanniksi ollakseni mukana siinä. Kuitenkin he tarvitsivat nyt "puppeteers", (en tiedä oikein sopivaa sanaa suomeksi; käsinukke antaa varmaankin väärän kuvan) joten menin puhumaan dramaopettajalleni tästä. Musikaali on nimeltään Little Shop of Horrors (Pieni Kauhukauppa). Sen pääpahis on nimeltään Audrey Two, ja tämä on siis mun hahmo. Tarkemmin sanottuna Audrey 2.3 ja 2.4 on mun hahmoja. Tämä pääpahis on nimittäin lihansyöjäkasvi, joka kasvaa musikaalin edetessä. 2.3 on ehkä 80cm pituinen, jonka ylä- ja alaleuat on siis mun liikutettavana kun backstagella ääninäyttelijä hoitaa puhumisen.
Ja se on muuten aikamoinen treeni, nimittäin tämä "käsinukke" on painava, ja laulu joka minun on esitettävä on erittäin nopeatempoinen.
2.4 on sitten vieläkin isompi, nimittäin sen suuhun täytyy mahtua ihminen. Tämänkin yläleukaa mun täytyy liikuttaa noin kymmenen minuuttia loppuhuipennuksen aikana. Mulla on siellä kasvin sisällä kunnon 'Atlas pitelemässä taivaan kantta' olo, haha.

Anteeksi pitkä selitys, huomaatteko että olen innoissani tästä? Kuitenkin pointtini oli siis, että olen saanut tätä kautta kavereita, ja mulla alkaa oikeasti olemaan kivaa koulussa, kun käytävillä tulee vastaan monta tuttua joiden kanssa puhua "small talk". Ette tiedättekään, kuinka paljon se piristää päivää!

St. Lawrence -river, joka ympäröi siis Montrealin saartakin.

Muutenkin harrastukset sujuvat hyvin. Karatessa treenaan oranssia vyötä varten, jonka toivottavasti saan ennen kotiin lähtöä, ja laulutunnit ovat alkaneet sujua kerta kerralta paremmin!
Improv club saattaa nyt jäädä, kun seitsemät treenit viidessä päivässä koulun lisäksi saattaa alkaa jossain vaiheessa painaa... Mutta se on sen ajan murhe. Nyt mennään maanantain musikaalitreenit + karate, tiistain laulu, keskiviikkona improv + karate, torstaina ja perjantaina musikaalitreenit -yhdistelmällä. Kyllähän siinä jää viikonloppu lepäämiselle :P

Vieux-Quebec ("Vanha Quebec"). Queues de Castor ("beaver tails") on kanadalainen jälkiruoka. Ei siis kirjaimellisesti ole majavan häntiä, vaan taikinasta tehtyjä paistettuja lätysköjä, joiden päälle voi laittaa haluamaansa päällystettä. Mun suosikki on suklaa-banaani! Kanelisokeri on myös ihan hyvä :D

Huomenna tiistaina alkaa taas koulu viikon hiihtoloman jälkeen. Hiihtoloma oli Quebec City- reissun jälkeen aika rauhallinen, kävin kerran downtownissa kaverini kanssa ja kerran kävelyllä kodin lähellä. Siinä se viikko aikalailla olikin. Kotona tein läksyjä, luin kirjoja ynnä muuta pientä.

Ihanat vuorimaisemat

Täällä on ollut tosi kiva sää viimeisen viikon. Lämpö on ollut vähän nollan alapuolella, niin lumi on pysynyt, mutta on ollut aurinkoista eikä liian kylmä. Pian sitä onkin pääsiäinen ja sitten kesä. Mielenkiintoista nähdä, onko kevät ja alkukesä täällä samanlaista kuin Suomessa. Muistelen tässä syyskuun lopun lähes 40- asteen helteitä, mutta myös tammikuun lähes -40 pakkasia. Eli loppukesä-talvi on ainakin ollut molemmista päistä Suomea enemmän extreme.

St. Lawrence

Haluisin kirjoittaa enemmän postauksia, mutta tuntuu että nämä kuulumiset tulisi vähän tylsemmiksi jos tekisin joka viikko. Jos teillä on jotain kysymyksiä vaihtovuodesta, koulusta, tms. niin laittakaa kommentia niin voisin tehdä postauksen vastaten niihin! :)

Hyvää viikon alkua kaikille!

-Annika

Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan

Tämä postaus on ollut mulla luonnoksissa jo melkein kuukauden, mutten ikinä ole saanut kirjoitettua sitä loppuun. Kuitenkin siis nyt kuulumiset 24.1.-17.2. Kirjoitan uudempia kuulumisia toivottavasti ensi viikon jälkeen. Kaikki ei kursivoitu teksti siis noin parin viikon takaa :P

Moi,

Varmaan muistatte kuinka lopetin viimeisimmän postaukseni; "Seuraavalla kerralla tulen varmaankin kirjoittamaan koiravaljakkoajelusta". Lyhyesti sanottuna tuli pari muuttujaa matkaan...
Tässä postauksessa taas kuulumisia viimeisimmän kuukauden ajalta, joka on sisältänyt muunmuassa extempore Escape Roomin keskiyöllä, (luvallista) kokeiden skippaamista, Les Miserables- musikaalin ja paljon muuta josta kerron myöhemmin postauksessa..

NHL -peli Canadians v. Colorado

Minun oli tarkoituksena lähteä 27.01.-03.02. Ontarioon YFUn puolivuotisvalmennukseen ja koiravaljakkoajelulle. Tämä kuitenkin peruuntui sairastuttuani flunssaan. Aikamoinen pettymys, tiedän!
Keskiviikkona 24.01. heräsin aika huonon oloisena, mutta ajattelin että se menee ohi joten lähdin kuitenkin kouluun. Toisen tunnin aikana jouduin kuitenkin kysymään opettajalta voisinko mennä käymään terveydenhoitajan luona, joka sitten mittasi kuumetta lähes 38 astetta. Lähdin kotiin apteekin kautta kuitenkin ajatellen, että se menisi ohi ja pääsisin lähtemään lauantaina.
Päivät kului ja laitoimme YFUlle viestiä etten pääse lauantaina lähtemään ja he vaihtoivat junalippuni sunnuntaille antaen päivän extra-aikaa. Kävin lääkärillä joka totesi flunssan ja antoi antibiootit.
Valitettavasti jouduin siis sunnuntainakin jäämään kotiin.

Montreal at night

Mun koululla oli midterm exams samalla viikolla Ontario- matkan kanssa. Midtermsit on siis todella tärkeät kokeet jotka on puolet term 2 arvosanasta (ja colleget siis valitsee oppilaat term 1 & 2 arvosanojen perusteella). Koska mun oli tarkoitus olla toisessa provinssissa olin myös ilmoittanut etten tule tekemään kokeita. Vietin siis koko viikon kotona parantumassa.

Keskiviikkona pääsin vihdoin ulos talosta, kun pari vaihtaria Ontariosta tuli tänne Montrealiin muutamaksi päiväksi, ja menin heidän kanssa downtowniin. Käytiin katsomassa läpi The Old Port ja Olympic stadium. Olympiastadionin lähellä on ns. sisäeläintarha jossa käytiin myös. Siellä oli akvaariota ja laiskiaisia, lintuja ynnä muita.

Downtown Montreal

Seuraavana päivänä mun host äiti ajoi mut yhdeksän aikaan illalla Orange Julipiin, jossa tapasin nämä kolme vaihtaria ja mun aluevastaavan. Sovittiin siinä sitten että jäisin yöksi heidän luokse, kun muuten olisin ollut kotona tosi myöhään. Kun olimme saaneet ne kuuluisat appelsiinimehut juotua lähdimme toiseen kahvilaan ostamaan bageleita (Quebecilaiset on tosi ylpeitä niistä; en kyllä itse ole huomannut mitään erikoista :D).
Tämän jälkeen päädyimme menemään Escape Roomiin, koska mitä muutakaan sitä tekisi kello 11 illalla? Oli kyllä hauskaa ja pääsimme ulos 59 minuutissa!
Aluevastaavan luona olimme sitten kolmen aikaan yöstä.

Seuraavana päivänä vietimme aikaa heillä kotona, ennen kuin illalla joskus kymmenen aikaan lähdimme ajamaan Montrealiin päin. Kävimme Mount Royalilla katsomassa maisemia (oli taas kerran erittäin upean näköistä) ja sitten sain kyydin kotiin.

Sunnuntaina menimme host perheeni ja kaverini Annan kanssa Fête Des Neiges -tapahtumaan.

Fête des neiges

Siellä oli erilaisia aktiviteetteja kuten zip lining, mäenlasku isolla renkaalla ja tietenkin vaahterasiirappia löytyi monessa eri muodossa. Pääsin testaamaan "maple snow cones", jotka on siis vaahterasiirappia levitettynä lumelle, josta se noin puolen minuutin päästä kieritetään tikun päähän syötäväksi. Aika ällömakeaa, mutta ihan hyvää!

Lumifestivaalista viikko eteenpäin oli 11.2., jolloin pääsin vihdoin näkemään mun suosikkimusikaalin Les Miserables (Kurjat) livenä! Ei tuottanut pettymystä, mahtava Broadway -cast ja upea orkesteri ja hieno lavastus. Ei mulla oikein ole sanoja kuvaamaan sitä tunnetta kun istuin siellä täysin uppoutuneena musikaalin maailmaan.

Place Des Arts teatteri. Olin neljännellä rivillä, josta näki todella hyvin!

Seuraavalla viikolla saimme koulussa toisen jakson todistukset. Mun keskiarvo oli 81! Olin erittäin iloinen, kun tajusin päässeeni läpi kaikista kursseista, vaikka missasin midterm examsit jotka oli kuitenkin englannin, matikan ja ranskan arvosanoista 30-40%. Mun parhaat arvosanat oli kahdesta drama- kurssista. Toisesta sain 95 ja toisesta 87!
Koulussa on nyt 3. jakson alussa ollut todella paljon kirjoittamista. Englannin tunnille piti kirjoittaa 700-1000 sanainen fiktiivinen tarina aiheesta "unexpected kindness", nyt pitäisi valmistella vaikuttava puhe (eikä mulla ole hajuakaan mistä aiheesta kirjoitan), etiikan tunnille suullinen esitys aiheesta "syrjintä" ja jostain kerrasta kun mä olen kokenut syrjintää, toiseen dramaan monologi/scene ja toiseen pitäisi kirjoittaa ihan vapaavalintainen script, contemp. worldiin joka viikko uutisreview ja niin edelleen...
Paljon tulee siis harjoiteltua englannin kirjoittamista ja hyvähän se vain on! Tosin viikoittainen uutisreview on kyllä tuottanut päänvaivaa, kun en millään meinaa löytää kolmea hyvää uutista samasta aiheesta viikoittain... Tästä johtuen mulla on vieläkin tämän ja viime viikon review kirjoittamatta. Noh, eiköhän tämä tästä!

-

Downtown Montreal

Toivottavasti Suomeen kuuluu hyvää! Täällä on ollut sää nollan yläpuolella viimeisimmän viikon, eli todella lämmin siis! :D 
Toivottavasti ehdin pian kirjoittamaan mun fiiliksiä nyt kun tuli puoli vuotta täyteen täällä Kanadassa! Silloin luvassa varmasti myös kuvia mun Quebec City -viikonloppureissulta ja hiihtolomalta ("March break") joka alkoi tänään! Ja paljon muutakin hauskaa on tapahtunut, josta haluaisin jo kirjoittaa, mutta ettei postauksesta tule liian pitkä, niin niistä sitten myöhemmin...
Hyvää viikonloppua!

-Annika